24. marraskuuta 2016

Itkonen, Jukka: Hirvi irvistää

Tekstit Jukka Itkonen
Kuvitus ja tekstaus Matti Pikkujämsä
Lasten keskus 2016



Hirvi irvistää on runokuvakirja, jossa vilistää juuri niitä samoja elukoita, mitä maassamme esiintyy. Koalaa, pingviiniä tai jääkarhua ei sivuilla näy. Rajaus ilahduttaa, sillä monta kertaa lastenkirjoissa esitellään kaikkia muita kuin kotoisia eläinlajejamme.

Eläimet esitetään perinteisesti. Oravalla on käpy käpälissä, ketulla kana hampaissa. Itse asiassa citykettujen ja kotikanaloiden yleistyessä voi joku muheva kana päätyä repolaisen suuhun. Paitsi että tämä kirja ei puhukaan perinteisesti repolaisesta, kettu on tuliturkki.

Kettu, tuliturkki
      aidan takaa kurkki
näkyisikö pihamaalla
nam, nam, syötävää.
Sulavasti niin kuin tali,
      pujottautui aidan ali.
Ja kohta oli hampaissa
jo kana muheva.

Joka aukeamalla on kaksi eläintä, joten vajaassa viidessakymmenessä sivussa ehditään esitellä aika liuta eläinlajeja. Vain muutama laji on päässyt kahteen eri runoon. Hirvi irvistää on myös tietokirja. "Kiven päällä sisilisko häntää viputtaa. Jos se säikkyy kovasti, se voi sen tiputtaa. Hännänpätkä kiven päälle muistoksi vain jää."

Matti Pikkujämsän tekstaus antaa runoille viimeisen silauksen. Runo kesäkissasta toivottavasti koskettaa muitakin.

Viimeinen runo on erityisen hieno. Kaikille löytyy oma paikka!




Mutta mille se hirvi oikein irvistää? Hanki kirja käsiisi ja selvitä asia itse.

10. marraskuuta 2016

Tiainen, Marja-Leena: Poika joka katosi

Marja-Leena Tiainen: Poika joka katosi
Avain / BTJ Finland 2015



Poika joka katosi on selkokirja. Se perustuu Marja-Leena Tiaisen teokseen Poistui kotoaan (2005). Tiainen on itse kirjoittanut selkokirjan. Teoksen nimi ilmaisee hyvin, mitä kirjassa tullaan kertomaan, ja kerronta jatkuu tiiviinä, vaikka tekstin asettelu onkin ilmavaa, runomaista.

Lukija tavoittaa tunnelman, joka vallitsee kadonneen pojaan perheessä. Perheenjäsenet käsittelevät tilannetta kukin tavallaan. Ensimmäisistä joululahjoista katoamisen jälkeen iloitsee ainoastaan perheen viisivuotias, mutta vähitellen jäljelle jääneet jatkavat elämäänsä. Selkoteksissä suurimman roolin saa 18 vuotta täyttävä esikoistytär, joka olosuhteista huolimatta pyrkii elämään tavallista nuoren ihmisen elämää.

Suosittelen kirjaa täysi-ikäisyyden kynnyksellä eläville nuorille miehille ja naisille, myös teille, jotka ette kovin paljon lue. Tämä kirja on nopealukuinen ja ohut, sivuja siinä on vain 88 kappaletta.