Emmett, Jonathan: Possun pulma

Kustannus-Mäkelä Oy, 2015

Kirjoittanut: Jonathan Emmett
Kuvittanut: Vanessa Cabban
Suomentanut: Raija Rintamäki

Ulkonäkökriittisenä nykyaikana on virkistävää tutustua possuun, joka on tyytyväinen ulkonäköönsä. Possuthan ovat siistejä eläimiä ja myös kirjan nasu haluaa pitää itsensä putipuhtaana. Mutta kuten selviää, se on paitsi siisti, myös melko turhamainen.

Eräänä kauniina kesäaamuna Mäkelän maatilalla Possu maiskuttelee kirsikoita hyvällä ruokahalulla, mutta - voi kauhistus - istuu vahingossa kirsikan päälle. Possu saa puhtoiseen kylkeensä kirkkaanpunaisen tahran, joka saa sen aivan pois tolaltaan:

"Huutava vääryys!" se vinkuu.

Maatilan muut eläimet yrittävät vuorotellen auttaa sitä parhaansa mukaan, mutta Possu joutuu ojasta allikkoon: tahra vain suurenee suurenemistaan.

Vuohi on syönyt punajuurta ja vain levittää tahraa,

Lehmä hakee puhdistukseen mopin, jossa onkin traktoriöljyä ja

Lammas kaataa tahralle shampoota, joka osoittautuukin värjäysaineeksi!

Lopulta lähinnä mustikkaa muistuttava, kauttaaltaan sininen Possu kipittää häpeissään latoon piiloon ja uskaltautuu sieltä ulos vasta pimeän tullen. Pimeässä se kuitenkin putoaa isoon mutalammikkoon ja on yltä päältä mudassa.

Seuraavana aamuna muut kotieläimet etsivät turhaan Possua. Ne löytävät lopulta vain ison mutaläjän, joka alkaa jupista Possun äänellä.

Muta on onneksi imenyt itseensä kaiken lian ja värin ja auringon kuivattamana se alkaa karista Possusta isoina palasina. Lopputuloksena Possu on puhtaampi kuin koskaan ennen ja kaikki on hyvin. Ainakin hetken aikaa...

Kirjassa viehättää erityisesti hauska tarina, joka muistuttaa rakenteeltaan hieman vanhoja satuja. Tilanne muuttuu komediallisesti koko ajan hullummaksi ja hullummaksi. Ainakin meillä kotona kirja nauratti minun lisäkseni jopa kriittistä 10-vuotiasta koeyleisöä, vaikka kuvakirja onkin suunnattu vähän pienemmille lapsille.

Englantilainen Jonathan Emmett (s. 1965) on kirjoittanut yli 50 lastenkirjaa, joista osa on käännetty myös suomeksi. Samaista possua on seurattu jo aikaisemmin kirjassa Possun pöksyt.