 |
| Tammi (c2013) |
Mysi Lahtisen ja Karoliina Pertamon yhteistyönä syntynyt Hei me kokataan! vaikuttaa laadukkaalta työltä. Luulen, että siitä on hupia ja hyötyä erityisesti sellaisessa perheessä, jossa kokkailua harrastetaan koko perheen voimin. Kirjan iloinen kuvitus puhuttelee niitäkin pieniä, joille ei vielä pitkään aikaan voi antaa veistä käteen sipulin pilkkomista varten, mutta sipulinpilkkomiskuvakin kirjasta löytyy.
Kirjan ruokaohjeissa ei ole turhia kommervenkkejä ja neuvot ovat tarkkoja.
Ripaus = esim. suolaa niin paljon kuin yhdellä kertaa saat otettua etusormen ja peukalon väliin.
Heti kirjan sisäkannessa on kuvattu keittiön tärkeimmät työkalut. Siitä voi tarkistaa, miltä ohjeessa tarvittavat välineet näyttävät. Itsekin opin vasta tästä kuvasta, miten kasari poikkeaa kattilasta.
Ohjeissa ilahduttaa myös se, että ruokien raaka-aineet ovat yleensä sellaisia, joita ei tarvitse lähteä lähikauppaa kauempaa etsimään. Mukana on myös ohje kesän ensimmäiselle raparperikiisselille sekä nokkossopalle. Samalla kuitenkin neuvotaan, että kiisselin syntyy myös marjoista ja nokkosen voi korvata pakastepinaatilla.
Kehystarina ruuanlaittotaitoja opettelevista Tuulista ja Akusta viihdyttää tulevia ruuanlaittajia. Pidin siitä, että lapsia ruuanlaiton saloissa avustaa nimenomaan isoisä.
Lopuksi kirjassa annetaan neuvoja pöydän kattamiseen ja kerrotaan hyvistä ruokailutavoista. Kuvitus ja teksti on yhdistetty niin, että neuvot on kirjattu ikään kuin lautaselle. Samasta kuvasta näkee, että haarukka tulee lautasen vasemmalle puolelle ja veitsi oikealle.
Loppukaneettina todetaan, että kaikki kuuluisat kokitkin ovat aloittaneet alusta.
Rohkeus, uteliaisuus ja mielikuvitus ovat ruuanlaiton suola ja mausteet. Ne on hyvä pitää aina mielessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti