 |
WSOY (2013) |
Suomentanut Helene Bützow
Kirjastonhoitajan työ on antoisaa. Tätäkään kirjaa en luultavasti olisi pyörittänyt kädessäni, ellen olisi sattunut istumaan palautustiskillä juuri silloin, kun teos palautui edelliselta asiakkaalta ja kone ilmoitti, että teokseen on varaus. Kun laitoin kirjan varaushyllyyn, huomasin, että siellä oli samaa teosta jo ennestään. Selasin yhtä ja tein saman tien oman varauksen.
Kirjan päähenkilö Hazel ei ole aivan tavallinen tyttö:
En ollut käynyt oikeaa koulua
kolmeen vuoteen. Parhaat kaverini olivat äiti ja isä. Kolmanneksi
paras kaverini oli kirjailija, joka ei edes tiennyt olemassaolostani.
Kilpirauhassyöpää sairastava 16-vuotias Hazel on pysytellyt
diagnoosin saatuaan etupäässä neljän seinän sisällä. Hän lukee samaa kirjaa kerta toisensa jälkeen ja ajattelee kuolemaa.
Kaikissa syöpäkirjoissa ja
nettisivuilla sanotaan, että syövän sivuvaikutuksiin kuuluu muun
muuassa masennus. Tosiasiassa masennus ei ole syövän sivuvaikutus.
Masennus on kuolemisen sivuvaikutus.
Äiti huomaa, että
Hazel on masentunut ja vie tytön lääkäriin. Lääkäri lähettää Hazelin
vertaistukiryhmään, joka kokoontuu kerran viikossa. Mutta onko ryhmästä apua?
Vertaistukiryhmän miehitys vaihtui koko ajan, yhteistä oli se,
että kaikki potivat eri vaiheissa olevaa syöpää. Miksi miehitys
vaihtui? Kuolemisen sivuvaikutusta sekin.
Hazel ei pidä ryhmästä. Hän käy siellä vain yhdestä syystä:
Halusin
ilahduttaa äitiä ja isää. Maailmassa on vain yksi paskamaisempi
juttu kuin syöpä kuusitoistavuotiaana, ja se on oman lapsen
sairastuminen syöpään.
Hazelin elämä kuitenkin muuttuu, kun
hän tapaa vertaistukiryhmässä erään pojan, Augustus Watersin, joka sairastaa luusyöpää. August auttaa Hazelia tavoittelemaan unelmaansa. Onnistuuko se? Lue kirja. Raumalla löydät sen nuorten aikuisten hyllystä. Jos kaikki kappaleet ovat lainassa, tee varaus. Lasten ja nuorten aineiston varaaminen oman kaupungin kokoelmasta on Satakirjastoissa maksutonta.