1. maaliskuuta 2018

Mäkinen, Leena: Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat : Lapsen kerrontataitoja kehittävä satukirja

Leena Mäkinen – Anne Suvanto – Soile Ukkola
Kuvitus Ina Majaniemi
PS-kustannus 2017, 143 s. + liitteet



Eetu, Iitu ja kertomattomat tarinat on 'tekstitön satukirja'. Tämä formaatti mullistaa kuuntelevan lapsen ja kertovan aikuisen roolit ja nostaa lapsen kertojan paikalle. Aikuisen tehtäväksi jää lapsen kuunteleminen ja auttaminen. Lapsen osallistumista keskustelevaan kirjan lukemiseen voi aktivoida kirjassa esiteltyjen tekniikoiden, esimerkiksi vuorolukemisen, avulla.

Puheterapeuteista ja tutkijoista koostuva tekijätiimi kertoo perehtyneensä vakuuttavaan tutkimusnäyttöön siitä, miten tällainen lapsen ja vanhemman välinen keskusteleva lukeminen kehittää lapsen kerrontataitoja. Kaikkea sitä tutkitaankin. Hyvä että tutkitaan, mutta tulee mieleen, että pelkkä arkijärki voisi toisinaan riittää. Äkkiä ajatellen on hyvin selvää, että kertominen harjaantuu juuri kertomalla.

Tekijät ovat onnistuneet puristamaan teoriansa napakaksi paketiksi ja antavat konkreettisia ohjeita juuri tämän kirjan käyttöön. Tavoite on siis vahvistaa lapsen omaa kerrontaa. Teoksessa myös avataan lapsen kerrontataitojen kehitystä. Kirja sisältää kolme kuvasarjaa ja niihin liittyvät johdantotarinat Puupposen perheestä. Teoksen on kuvittanut Ina Majaniemi. Majaniemelle povaan palkittua tulevaisuutta erityisesti selkokirjojen kuvittajana. Hän todellakin onnistuu poimimaan olennaisen kuviinsa, yksityiskohtiakin on, mutta ei liikaa.

Puupposen perheeseen kuuluu äiti, isä ja kaksi lasta. Perhe asuu omakotitalossa, jonka pihalla on leikkimökki, hiekkalaatikko ja muuta sälää, joka kertoo talon asukkaista. Ensimmäisessä tarinassa Puupposen kaksoset täyttävät neljä vuotta ja saavat lahjaksi kissan, joka kuitenkin katoaa sillä aikaa kun perhe on aamupalalla. Tarina päättyy onnellisesti, kun kissa kömpii pois lastenhuoneessa lojuvasta pahvilaatikosta. Lapset kasvavat tarinasta toiseen. Viimeisessä he ovat jo eskarilaisia. Tekijät ovatkin valinneet kirjan kohderyhmäksi 4 - 6-vuotiaat lapset, joiden kerrontataitojen kehitys on aktiivisimmillaan, mutta huomauttavat, että voi sitä käyttää kouluikäistenkin parissa.

Olen itse käynyt tarinoita läpi juuri kaksi vuotta täyttäneen lapsen kanssa. Aloitteleva kielenkäyttäjä ihastui kirjaan niin, että kaikki tarinat on muutaman kuukauden sisällä kerrottu useisiin kymmeniin kertoihin. Enkä nyt liioittele yhtään. Eetu ja Iitu on kuulemma hänen lempikirjansa.

Aikuisen näkökulmasta tarinat ovat yksinkertaisia ja etenevät ennalta-arvattavasti. Vanhemman taide-elemys ei tietenkään ole tässä tavoitteenakaan. Tarjolla on mukavaa vuorovaikutusta ja mahdollisuus tukea lapsen kehitystä sekä seurata miten tämän kerrontataidot kehittyvät. Bonuksena voi siirtää teoksessa annettuja vinkkejä muidenkin kirjojen käyttötilanteisiin.

Kirjan tapahtumia voidaan yhdistää lapsen omaan elämänpiiriin esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä:
Muistatko, mitä sait lahjaksi syntymäpäivänäsi?
Muistatko, kun  mummu ja pappa ottivat kissanpennun?
Tykkäsikö sekin pentu käpertyä pahvilaatikkoihin?

Kirjan loppupuolella on kysymyskortteja ja kuvat Puupposen perheenjäsenistä. Kortit ja paperinuket voi laminoida käyttöön.