17. syyskuuta 2015

Kaksi kuvakirjaa: Kurittomat karhut ja rohkeat jänöt

McGee, Marni: Karhu ei saa unta


Kirjoittanut Marni McGee
Kuvittanut Sean Julian
Suomentanut Raija Rintamäki
Mäkelä 2015







Syksy saapuu ja karhuherran olisi aika käydä talvilevolle. Metsän muut eläimet valmistelevat talven ruokavarastojaan, kunnes alkavat ihmetellä karhun pesäluolalta kuuluvaa ärinää. Onkohan karhu vaarallinen? Karhu mörisee ja ulisee, kääntyilee ja kieriskelee, mutta ei saa millään unta. Ihmekös jos se on pahantuulinen!


Orava keksii, että karhulla on varmaankin nälkä. Reipas ja rohkea Laikku-jänis päättää hoitaa asian kuntoon, ja lähtee viemään sille valtavaa pinoa mustikka- ja sipulipikkelssileipiä. Ihan suunnitelmien mukaan tuo reissu ei mene, mutta lopulta Laikulle selviää karhun unettomuuden oikea syy, ja sille saadaan sopivaa apua. Ystävät auttavat aina.






Bates, Ivan: Karhu ja rohkea jänis


Kirjoittanut ja kuvittanut Ivan Bates
Suomeksi riimitellyt Raija Rintamäki
Mäkelä 2015






 
 
Oli kerran
karhu vähän
pahankurinen
tavattoman
huonot oli
käytöstavat sen.
 
Nenäänsä se kaiveli
ja ruuan ahmi rumasti.
 
Ei koskaan
mistään kiittänyt,
ei pyytänyt se anteeksi.
 
Kaiken kukkuraksi
karhun mielihuvia
oli väijyä
ja säikytellä toisia...
 
 
Muut metsän eläimet alkavat saada tarpeekseen kurittomasta säikyttelevästä karhusta. Niiden mielestä leikki ei ole lainkaan hauska, ja karhu pitäisi saada jotenkin aisoihin. Kaikki ovat tästä yhtä mieltä, mutta kukaan ei halua vapaaehtoiseksi karhun taltutukseen paitsi eräs pieni jänis. Jänis on vakuuttunut, että karhu ei ole tarkoituksella tuhma, vaan sille ei ole kukaan koskaan opettanut miten leikitään nätisti. Muita eläimiä epäilyttää ja naurattaa, olisiko noin? Jänis kuitenkin käy toimeen ystävällisyydellä, lempeydellä ja kärsivällisyydellä, ja arvatkaapa toimiiko se?
 
 
 


11. syyskuuta 2015

Itkonen, Jukka: Laulavat lenkkitossut - Urheilullisia liikuntarunoja

Lasten Keskus 2015
Runot Jukka Itkonen
Kuvitus Matti Pikkujämsä


Kehissä, molskeilla, radoilla, laduilla,
kentillä, kouruissa, altaissa, kaduilla
kilpaillaan, pidetään urheilukisoja,
toisinaan pieniä toisinaan isoja.


Jukka Itkosen runojen ja Matti Pikkujämsän kuvituksen myötä pääsee jokainen tutustumaan lajiin jos toiseenkin. Hauskoista runoista löytyy monentasoista liikkujaa kuntokävelijästä jääprinsessaan ja saadaan sitä lukea myös esimerkiksi eksyneen suunnistajan tarina. Innokas sohvaurheilija (josta muuten yksi runo kertoo) tunnistaa varmasti erään Jamaikalaisen setä pitkäsäären tai ainakin savolaisen keihäänheittäjän:



TOIMITTAJA:
Hyvät kuulijat, täällä stadion.
Ja Yleisradion
haastateltavana on
keihäsmies Antti.
Ensimmäinen kysymys:
Kestääköhän kantti?

ANTTI:
Suottaahan se kestee
tae olla kestämätä.
Kukapa se ennakolta
ossoo sannoo tätä.





Jotain kaikesta tästä urheilusta voidaan myös oppia. Maileri toteaa kyynärpäät vähän turhan tylyksi työkaluksi juostessa ja suunnistaja alkaa arvostaa ikimetsää ihan erilailla joutuessaan kerrankin pysähtymään sen äärelle. Maailma vahvin voi olla myös se heiveröinen tyyppi, joka auttaa ja tukee itseään heikompaa, eikä aina tarvitse kilpailla ja yrittää olla toista parempi.




Punainen ja sininen hiihtivät kilpaa.

Ja kylläpä otti
vedonlyöjiä kaaliin,

kun ne saapuivat
sulassa sovussa
violettina maaliin. 

4. syyskuuta 2015

Gier, Kerstin: Lupaus - Unien ensimmäinen kirja

Gummerus 2015


15-vuotias Liv Silber on tottunut liikkuvaiseen elämään. Mihinkään kirjaa suurempaan ei kannata kiintyä, kun sitä ei muuttaessa kuitenkaan voi ottaa mukaan, mutta onneksi läheisimmistä ihmisistä (ja eläimestä) ei tarvitse luopua. Rakkaimpia ovat pikkusisko Mia, koira Buttercup, äiti ja perheeseen aikoinaan au-pairiksi tullut Lottie, josta on vuosien kuluessa tullut perheenjäsen. Ehkä myös isä, jota Liv ja Mia näkevät kesälomilla.

Livin perhe muuttaa taas kerran uuteen paikkaan äidin työn perässä. Tällä kertaa vuorossa on Lontoo, ja pian käy ilmi, että muuton syynä on työn lisäksi myös äidin uusi miesystävä, Ernest. Etukäteen hyvältä vaikuttanut vuokratalo ei olekaan asumiskelpoinen ja pian Liv ja Mia toteavat elävänsä uusperheessä. Draamalta ja sovittelulta ei vältytä, mutta melko hyvin nuoret sopeutuvat uusiin sisaruspuoliin.

Ernestin lapset Florence ja Grayson käyvät samaa hienoa yksityiskoulua, Frognal Academya, jonne Liv ja Miakin menevät. Grayson ystävineen kuuluu koulun arvoasteikon ehdottomaan kärkeen hyvännäköisiä koripalloilijoita kun ovat, ja Graysonin siivellä myös Livin arvo nousee, vaikka hän on yleensä tottunut olemaan sivustaseuraaja ja jopa kiusaamisen kohde. Jatkuvat muutot ovat saaneet Livin välttelemään kiintymistä kavereihin, ja hän uskoo myös olevansa immuuni ihastumisille, mutta silti eräs Graysonin kavereista tuntuu saavan hänessä aikaan outoja reaktioita.

Liv alkaa nähdä oudon todentuntuisia unia, joissa hän kulkee ovesta käytävään, ja käytävän lukuisista salaperäisistä ovista sisään. Eräänä yönä hän tapaa unessa Graysonin ja seuraa kuinka tämä osallistuu kavereineen outoon rituaaliin öisellä hautausmaalla. Järkevänä ihmisenä Liv jättää unen omaan arvoonsa, mutta kun unimaailmassa tapahtuneet asiat alkavatkin löytää tiensä myös valvemaailmaan, on Livin uteliaisuus herätetty, ja asialle saatava jokin selitys. Graysonin ystävät tuntuvat olevan innokkaita vihkimään Livin mukaan salaisuuteen, mutta jostain syystä Grayson vastustaa.

Lupaus on Unien kirjat -trilogian ensimmäinen osa ja tykästyin sen luomaan unien maailmaan sen verran, että on mielenkiintoista nähdä miten tarina jatkossa etenee. Livin ja muiden hahmojen keskinäiset sanailut ovat hauskoja, ja vähän romantiikkaakin kirjasta löytyy, mitä en yleensä pistä pahakseni. Kirjan toinen mysteeri on Frognal Academyn asioita hämmentävää juoruglobia pitävä nimimerkki Secrecy. Hän tuntuu aina tietävän kaikista kaiken, mutta kukaan ei tiedä kuka hän on, ja siinähän on Liville ja Mialle selvitettävää. Toistaiseksi tämä juorublogi-kuvio jäi kirjassa vähän irralliseksi, mutta ehkäpä asia muuttuu tulevissa osissa.

Vala - Unien toinen kirja
(ilmestynee syksyllä 2015)