19. joulukuuta 2014

Teräs, Mila: Olga Orava ja metsän salaisuus

Teksti: Mila Teräs
Kuvat: Karoliina Pertamo
Lasten Keskus 2014









Värikylläinen kansi houkuttelee avaamaan kirjan ja ottamaan selvää Olga Oravan seikkailuista ja metsän salaisuudesta. Värien runsaus jatkuu läpi koko tarinan, ja Olga ja sen tapaamat metsän asukit on kuvattu mukavasti lähietäisyydeltä. Aivan kuin lukija olisi myös ihmettelemässä vastaan tulevia asioita pienen oravan silmin. Tekstistä löytyy ihania lauseita ja sanoja, joita haluaa jäädä makustelemaan, kuten soukat sääret tai heleähelmainen koivu. Myös eläinten nimet ovat mainioita.

Metsä oli suuri, ja se lauloi, surisi, suhisi ja liversi.
Olga Orava kurkistaa pesästään ja lähtee ihmettelemään ja katselemaan keväistä metsää, jossa surisee ja livertää. Olgan äiti sanoo kaikkien laulavan metsän salaisuudesta, ja että salaisuus on jokaisen itse löydettävissä. Olga katsoo kuitenkin parhaimmaksi kysellä kokeneemmilta, ja saa päivän mittaan monia vastauksia. Rouva Sini Tiaisen mielipide kiteytyy punapilkullisiin muniin, kun taas Erkko Kuoriainen uskoo kirjoihin ja oppimiseen.

Toukka oli virkannut itselleen hienon makuupussin. Kotelonsa sisällä se aikoi kutoa itselleen siivet unien langoista.
Toukka Perhosella on mielessään unia ja unelmia, ja toisaalla odotetaan kiihkeästi kaunista päivää ja aurinkoa. Olga miettii onko metsän salaisuus jokin näistä vai sittenkin joku muu? Olga kiipeilee oksilla ja hyppelee sinne tänne. Se näkee kaikenlaista ja pohdiskelee metsän salaisuuden arvoitusta. Kun ilta pimenee ja on aika palata äitioravan luokse, on Olgalla mukanaan paljon kysymyksiä. Osaakohan äiti vastata, ja mikä voisi lopulta olla se oikea metsän salaisuus?


Olga Orava ja metsän salaisuus oli vuoden 2014 Finlandia Junior -ehdokkaana.

12. joulukuuta 2014

Willis, Jeanne: Emma Possusen lelukoulu





Kirjoittanut: Jeanne Willis
Kuvittanut: Vanessa Cabban
Suomentanut: Raija Rintamäki
Mäkelä 2014






 
"Tervetuloa lelukouluun!" sanoo Emma Possunen aloitellessaan oppituntia. Innokkaina oppilaina paikalle ovat saapuneet mm. robotti Pelti-Pentti, nukke Ninni ja Pörhelö, joka taitaa olla jonkinlainen pehmo. Tänään on tarkoitus oppia lapsista: mitä lapset ovat ja miten ne käyttäytyvät. Jokainen lelu päätyy todennäköisesti jossain vaiheessa jollekin lapselle leikkikaveriksi, joten lelujen pitää tietää miten heidän kanssaan selviää.
 
 
Kirjan idea on hauska, ja siinä käydään lelujen näkökulmasta läpi esimerkiksi lasten ja lelujen eroja. Emma Possunen kertoo vauvojen pissaavan vaippaan, ja joku leluista toivoisi pystyvänsä samaan. Kasvaminen taas ei tunnukaan hauskalta ominaisuudelta, koska hienot vaatteethan jäisivät sitten pieneksi.
 
Lelujen koulupäivä jatkuu, ja ennen seuraavaa harjoitusta kaikille oppilaille jaetaan turvakypärät. Hassut hatut vähän ihmetyttävät, mutta niille löytyy hyvä selitys: nyt harjoitellaan putoamista. Leluhan saattaa joutua vaikka maahan viskatuksi, joten täytyy osata laskeutua turvallisesti. Lelujen heittely saa lapset vaikuttamaan leluista vähän tuhmilta ja pelottavilta, mutta Emma selittää sen olevan vain heidän leikkiään.
 
 
Hienosti lelut suoriutuvat hyppyharjoituksista, kunnes Pelti-Pentille käy pieni vahinko... Kaikki menee lopulta ihan hyvin, ja vahingosta tarjoutuu kätevästi aihe seuraavalle oppitunnille.

5. joulukuuta 2014

Strathie, Chae: Hiiren matka unten maille



Kuvitus: Sebastien Braun
Suomennos: Raija Rintamäki
Kustantaja: Mäkelä (2014)
 

 
 
 
 
 
 
 
Pikkuhiiren päässä käy kuhina, niinkuin monella pikkuisella tuppaa käymään, vaikka pitäisi rauhassa painaa päätä tyynyyn. Silmät räpsyvät väkisin auki ja uni ei tule millään. Mitäpä pieni siinä sitten muuta, kuin kömpii ylös sängystä ja tassuttelee pyytämään nukahtamisapua.
 


Äiti ehdottaa lampaiden laskemista, mutta siitä ei ole apua koska tai no, enpä paljastakaan miksi... Sanon vain, että lisää neuvoja tarvitaan isältä ja isoveljeltä, mutta mikään ei oikein tunnu toimivan. Aina vaan ovat pikkuhiiren jalat täynnä sähikäisiä ja sääret sätkivät omia aikojaan niin, ettei uni tule.  

 
 
Onneksi pikkuhiirellä on muiden läheisten lisäksi myös mummu, joka lopulta osaa rauhoittaa kuhinan ja sähinän. Kauniita unia, pikkuinen.