30. maaliskuuta 2012

Moore, Inga: Talo metsässä

Mäkelä (2012)

Kirjan väritys ja yleisilme eivät oikeastaan ensin innosta tarkempaan tutkimiseen, mutta näemmä sellaisiinkin teoksiin kannattaa välillä tutustua. Talo metsässä sisältää mainion tarinan, ja kuvituksestakin löytyy lukuisia hauskoja yksityiskohtia, jotka nopealla selaamisella jäävät huomaamatta.

Hyvin paljon ulkomuodoltaan aitoja eläimiä muistuttavat kaksi porsasta, karhu sekä hirvi löytävät itsensä tilanteesta, jossa heillä kellään ei ole kotia tai muutakaan majapaikkaa. Sitten hirvi saa mainion idean: rakennetaan yhdessä niin iso talo, että kaikki mahtuvat sinne asumaan! Yksin he eivät kuitenkaan niin suureen projektiin pysty, joten ammattilaiset täytyy saada mukaan, ja niinpä hirvi soittaa majaville.

Ihan tavallinen metsä tässä ei siis ole kyseessä. Eläimet näyttävät muuten varsin aidoilta, mutta jossain vaiheessa sitä huomaa, että nehän seisovat kahdella jalalla. Possulla harvemmin myöskään on metsässä pesää tai sen vieressä postilaatikkoa. Ja metsän siimeksestä ei varmaankaan kovin usein löydy katulyhdyn alta penkkiä tai puun runkoon kiinnitettyä puhelinta. Yksityiskohtia siis riittää: tarkkana!

Rakentajamajavat saapuvat, sopimus syntyy ja päästään töihin. Kaikki osallistuvat, ja valmista tulee melko nopeaan tahtiin. Ruokatauoistakin huolehditaan esimerkillisesti, ja kenties se edistää myös itse rakennustyötä. Lopulta ollaan jo siinä vaiheessa, että on aika lähteä hankkimaan huonekaluja, verhoja ja muita sisustustarvikkeita. Onneksi majavilla on lava-autoja, joiden kyytiin koko lasti mahtuu.

Töitä on tehty kovasti, ja kiirekin meinaa väkisin tulla, mutta majavien palkanmaksusta huolehditaan vielä kunnolla. Sitten onkin aika ihastella uutta kotitaloa, valmistaa siellä ensimmäinen yhteinen ateria ja nauttia hetki takkatulen lämmöstä ennen yöpuulle vetäytymistä. Kauniita unia kaikille!

23. maaliskuuta 2012

Hytönen, Ville: Taatelikujan salaperäinen Pisteli

Tammi (2012)

Kuvitus Krista Partti
Pieni Venla kuulee olohuoneesta äidin huudon ja säikähtää! ”Pisteli, pisteli” äiti huutaa ja Venlan mielikuvitus alkaa lentää. Mikä ihme se sellainen Pisteli oikein on, ja onkohan äiti pahassakin pulassa?

Miltäköhän Pisteli mahtaa näyttää? Onko se kuin rotta: pelottava ja karvainen, vai ehkä enemmänkin kuin possu? Vai kenties ihan jonkin erilaisen näköinen, sellainen mitä ei koskaan ennen ole nähtykään? Tykkääköhän se leikkiä lumessa vai mieluummin auringossa? Muistuttaako se enemmän leppäkerttua vai jääkarhua? Ehkä sillä on niin suuret korvat, että se kuulee kaiken – Venlan huoneeseen saakka…

Kysymyksiä tulee mieleen tulvimalla, ja nyt pelottaa jo niin, että on parempi piiloutua laatikkoon. Laatikostapa löytyykin seuraa: pikkusisko Essi, joka on kyllä vielä niin pieni, ettei tunnu ymmärtävän vaaraa. Hän se vaan heiluttelee muovivasaraa ja huutaa ”Tätätätä!”, vaikka Venla yrittää kertoa Pistelistä. No, ei se mitään, Venla kyllä pitää huolta Essistä.

Venla päättää uskaltaa kurkata oven raosta. Ei näy Pisteliä. Mutta kylpyhuoneen kaapista kuuluu rapinaa! Onkohan Pisteli siellä? Varovasti Venla raottaa kaapin ovea, mutta huh! Ei se ollutkaan Pisteli. Missäköhän se Pisteli nyt oikein sitten on? Ei riisipurkissa. Ei roskapussissa. Eikä edes kenkäkaapissa. Mutta missä?

Jännittävä tarina päättyy lopulta yllättävään ratkaisuun, joka ei enää olekaan yhtään jännittävä – riemukas kyllä. Kuvitus elää hienosti mukana Venlan pohdinnoissa ja auttaa lukijaa hahmottamaan niitä monenlaisia mielikuvia, joita lapsi mielikuvituksessaan saattaa keksiä. Ja jos on tarkkana niin jo heti ensimmäiseltä sivulta huomaa, ettei sillä äidillä mikään hätä taida ollakaan…

16. maaliskuuta 2012

Carter, Ally: Suloinen huijari

Bazar (2012)

Tässä tarina, josta ei puutu vauhtia, ja siitä on suurimmaksi osaksi vastuussa 15-vuotias Katarina Bishop. Kat on opiskellut Yhdysvaltojen parhaassa sisäoppilaitoksessa pari kuukautta varsin tyytyväisenä, ja sisäänpääsy oppilaitokseen on ollut merkittävä saavutus. Harmi vain, että juuri nyt hän on syytettynä rehtorin Porsche Speedsterin (vm. 1958) päätymisestä pihan suihkulähteeseen. Halutessaan hän olisi itse hoitanut homman helposti jäämättä siitä kiinni, joten lavastuksen takana on selvästikin joku, joka haluaa hänet pihalle koulusta.

Katin isä on tahollaan myös melkoisessa liemessä. Menetettyään tyttärensä, ja samalla parhaan avustajansa opiskelulle, on hän (kuten koko perheyhteisö ja lähipiiri) kärsinyt joitain takaiskuja. Isän valtaisa kokemus alallaan – varkaana ja huijarina – ovat tehneet hänestä epäillyn erääseen äärimmäisen vaativaan varkauteen, jota hän ei kuitenkaan ole tehnyt. Varkauden kohteeksi joutuneet taideteokset ovat herran nimeltä Taccone, joka sattuu olemaan paha mies, jopa mestarivarkaan näkökulmasta. Ja hän haluaa omaisuutensa takaisin. Herra Taccone ei tietenkään usko Katin isän syyttömyyteen ja kahden viikon määräajan päästä voi olla tiedossa isän päivien pää, jos taideteoksia ei siihen mennessä löydy.

Katille ei tunnu jäävän vaihtoehtoja: taideteokset on löydettävä ja palautettava. Isä ei näytä ymmärtävän vaaran vakavuutta, eikä toisaalta pysty itse tekemään asialle mitään Interpolin ollessa tiiviisti kannoilla. Tietyistä asianhaaroista johtuen lähipiiristäkään ei löydy apua, ainakaan perheen kokeneemmalta kaartilta. Katin on siis otettava haaste itse vastaan, värvättävä apujoukot sieltä mistä saa, ja suunniteltava kaikkien aikojen keikka. Onhan hän kyllä taitava, mutta onko riittävän? Isän antama koulutus alkoi kolmevuotiaana ja on tuottanut tulosta, mutta tämä varkaus ei taitaisi onnistua kokeneeltakaan porukalta.

Suunnittelu kuitenkin alkaa: serkut, kaverit ja muut eri alojen taitajat mukaan, tiedustelu ja taustatyö käyntiin. Mitä hyväksi havaittuja keinoja tässä tapauksessa voitaisiin käyttää, vai pitääkö keksiä kokonaan uudet? Aikataulu on tiukka, mutta olisiko lopulta mitään mahdollisuuksia onnistua vaikka aikaa olisi enemmänkin? Ja mitä sitten kun savu hälvenee, palaako Kat kouluun, vai jatkaako aiempien sukupolvien viitoittamalla tiellä, jolle hänellä selvästi on lahjoja?

Jonkin verran ajatuksiin tuntuu vaikuttavan myös salaperäinen W. W. Hale viides. Tyyppi, joka onnistui hankkimaan Katille potkut koulusta. Ärsyttävää, vaikka perusteet sille olivatkin hyvät. Ärsyttävää myös, ettei Kat millään onnistu arvaamaan kirjaimien taustalla olevia etunimiä, vaikka on yrittänyt jo vuosia. Ja ärsyttävää, että he jälleen kerran toimivat niin hyvin yhteen keikan aikana, ja muutenkin, kuin lukisivat toistensa ajatuksia…

Suloinen huijari nappaa lukijan otteeseensa, eikä päästä irti ennen viimeistä sivua. Kerronta on sujuvaa, ja vauhtia, hauskoja tilanteita ja yksityiskohtia riittää niin aiempia keikkoja muistellessa kuin tulevaa suunnitellessa. Henkilöt ovat mielenkiintoisia, eikä vähiten Kat itse: suloinen teinityttö kaikkien aikojen keikan aivoina. Pieni romantiikan pilkahduskaan ei jää puuttumaan, ja saanee suuremman roolin sarjan seuraavissa kirjoissa. Kirjassa esiintyvät taideteokset ovat kuvitteellisia, mutta myös todellista historiaa sivutaan niiden kohtaloita selvitettäessä.

9. maaliskuuta 2012

Vestergaard, Hope: Vessavintiöt – Muistele tätä kun sinulla on hätä!

Tammi (2012)

Suomennos Tuula Korolainen


Kuvitus Valeria Petrone
Useimmat muksut (ja mikseivät aikuisetkin) ovat kivoja ja siistejä, mutta joukkoon taitaa aina mahtua jokunen sottapytty… Tämä kirja on tarkoitettu opiksi heille, mutta muistutukseksi muillekin siitä, mitä kuuluu hyviin käytöstapoihin vessan puolella.

Tammelan päiväkodissa viettää päiviään monta pientä kaveria. Pienellä Simpalla on esimerkiksi mitä puhtaimmat kädet – ainakin omasta mielestään – niiden pesemiseen saavat häntä toistuvasti houkutella niin vanhemmat kuin kaveritkin. Ja kyllähän Simppa lopulta pesee, ihan saippualla.

Jullea taas vähän jännittää. Mitä jos pöntössä kohiseva vesi imaiseekin hänet mukaansa! Eihän sitä sellaisen pelossa uskalla huuhtoa ollenkaan, se vähän niin kuin unohtuu, ja joku muu toivottavasti saa sotkusta moitteet.

Entäs sitten Hissu:

On Hissulla ilmavaivoja,
paine masussa melkoisen raju.
Kun paukku pääsee (ja pääseehän se),
menee hajusta melkein taju.

Ei paukkua pysty estämään,
pakko ilman on ulos päästä.
Silloin lapset Hissulle huutavat,
eikä yksikään ääntään säästä:

Hissu, pyydä anteeksi!

Monenlaista harmia voi olla tiedossa jos unohtaa käytöstavat vessassa. Harmi voi koitua niin seuraavalle käyttäjälle kuin itsellekin, joten mukavampaa lienee, kun opettelee toimimaan niin, ettei kenenkään tarvitse harmitella. Kirjan hauskannäköiset eläinlapset näyttävät esimerkkiä siitä, miten ei kuulu tehdä, ja joka aukeamalla on myös muistutus siitä oikeasta tavasta. Hauskasti riimitellyt tekstit on varsin ansiokkaasti suomeksi muotoillut Tuula Korolainen. Jos jatkossa ei tiedä mitä tehdä, tai jokin on päässyt unohtumaan, voi turvautua vaikka seuraavaan kertaukseen:

Mene aina vessaan ajoissa,
käy ennen matkaa ja unia.

Älä etuile, häiritse muita.
Pyydä anteeksi paukutteluita.

Muista koputtaa. Sulje ovi.
Älä lorvi, viivy vain tovi.

Älä unohda nostaa istuinta.
Muista pyyhkiä ja huuhdella.

Pese kädet, valot sammuta.
Vielä vetoketju tarkista.

2. maaliskuuta 2012

Delikouras, Aleksi: Nörtti – New game

Otava (2012)

Nimimerkin DragonSlayer666 elämä pyörii tietokoneen ja pelaamisen ympärillä. Yläaste on välttämätön pakko täynnä pissiksiä ja ulkonäkökeskeisiä poikia, eikä tietokonenörtti varsinaisesti sovi joukkoon. Älyä Dragolta ei puutu, hän vain haluaa valita itse mihin aikansa käyttää ja mistä asioista kiinnostuu, ja sitä eivät sanele opettajat tai rehtori. He tuntuvat muutenkin lähinnä keskittyvän Dragon syyttelyyn, milloin mihinkin selkkaukseen liittyen. Jostain kumman syystä äitikään ei osaa keskittyä olennaiseen vaan raivoaa (vuodesta toiseen) niin siivoamisesta, liiasta pelaamisesta kuin koulunkäynnistä. Ja jos tässä ei olisi riittävästi, niin äidillä on myös kreikkalainen miesystävä, Jorgos, jonka tapoja Dragon on välillä aika vaikea ymmärtää, mutta joka sentään antaa tämän yleensä olla rauhassa.

Drago pelaa netissä esimerkiksi Runescapea ja Battlefieldia. DragonSlayer666 on Dragon Rune-hahmon nimi, jota hän haluaa käytettävän myös itsestään, ja jopa opettajat ovat joutuneet taipumaan. Yksi Dragon pahimpia vihollisia niin virtuaali- kuin todellisessakin maailmassa on Hege91. Satunnainen (tietysti voitettu) puukkomatsi tai muu virtuaalimaailman peli häntä vastaan on mitä parhaiten käytettyä aikaa. Ja sanoo mitä sanoo, niin maailman paras pelaaja tulee Dragosta, ei todellakaan Hegestä. Kunhan vain mutsi antaisi harjoitella… Yllättäen Dragon elämässä alkaa kuitenkin tapahtua virtuaalimaailman ulkopuolellakin vaikka mitä, ja – olisiko se mahdollista? – jotkut asiat saattavat jopa mennä pelaamisen edelle.

Brassmo on Dragon äidin tutun poika, tuleva elokuvaohjaaja, joka on keksinyt Dragosta mitä mainioimman kuvauksen kohteen. Tuloksena on YouTubessa suurta huomiota herättäneitä Nörtti-dokumentteja: Brassmon koulutyönä tekemää tutkielmaa tietokoneriippuvaisista nuorista. Kyseenalaista julkisuutta Drago saa myös IRC-Galleriassa, jonne on joutunut liittymään hävityn vedonlyönnin seurauksena. Tai siis ensin hän ei harmikseen saa siellä minkäänlaista huomiota, ja sitten hieman liikaakin… Ainoa, kenen huomion Drago varsinaisesti haluaisi, on nimimerkki Fetasalaatti. Punatukkainen tyttö samasta koulusta, ja kenties ainoa täyspäinen kaikkien koulun pissisten keskellä. Jotenkin Drago päätyykin tekemisiin Fetasalaatin kanssa – ihan oikeassa elämässä – mutta syntyykö tutustumisesta muuta kuin kaveruutta?

Aleksi Delikouras on parikymppinen elokuva- ja tv-alan opiskelija, joka tunnetaan YouTube-lyhytelokuvistaan sekä FatalNinja-trilogiasta. Nörtti-videot ovat siis oikeastikin YouTubessa ja DragonSlayer666 löytyy myös Facebookista. New Game on Dragon päiväkirja, joka kertoo hänen elämästään, hänen näkökulmastaan – ja hänen kielellään. Kieli onkin aidon tuntuista nuorten puhekieltä, mitään pois jättämättä. Pelimaailman käsitteet eivät ehkä aukea lukijalle (ainakaan tälle lukijalle) ilman omakohtaista kokemusta aiheesta, mutta se ei haittaa kirjan lukemista. Drago on yksinkertaisesti hauska ja virkistävän suorasanainen, eikä vaivaudu piilottamaan omia mielipiteitään, pidettiin niistä tai ei. Kohdatut vastoinkäymiset saavat myös sympatiat heräämään. Dragon juttuja voisi lukea lisääkin.