Roth, Veronica: Outolintu

Otava (2014)

Suomentanut Outi Järvinen

Uusi, dystopia-henkisen trilogian ensimmäinen osa!
Kirjoittajan luomassa maailmassa, sotiin on löydetty ratkaisu ja kaikki näyttää muutenkin päällisin puolin hyvältä. Totuus on kuitenkin jotain muuta. Se kytee hiljakseen ja odottaa vapauttavaa leimahdusta. Ja silloin voi olla jo liian myöhäistä.

Vuosikymmeniä sitten ymmärrettiin, että sodat eivät saaneet alkuaan poliittisista aatteista, uskonnoista, roduista tai kansallisuudesta. Itse asiassa syy sotiin oli hyvin yksinkertainen: ihmisen taipumus pahaan. Tästä syystä ihmiset jakautuivat eri osastoihin, pyrkiäkseen eroon ominaisuuksista, joita pitivät syynä sotiin. Ne, jotka syyttivät vihaa, muodostivat Sopuisan, tietämättömyyttä syyttävät muodostivat Terävän, vilpillisyyttä syyttävät muodostivat Rehdin, itsekkyyttä syyttävät muodostivat Vaatimattoman ja pelkuruutta syynä pitävät muodostivat Uskaliaan.

Osastot ovat tehneet yhteistyötä kauan ja jokaisella osastolla on oma tehtävänsä yhteisölle, mm. Terävästä tulevat opettajat ja Uskaliaat suojelevat kaikelta mahdolliselta uhalta. Kun nuori täyttää kuusitoista vuotta, hän saa päättää valintaseremoniassa mihin osastoon haluaa kuulua. Toisin sanoen, mahdollisesti hylätä se osasto, johon syntyi. Sääntöihin kuuluu, että vanhaa osastoa ei valinnan jälkeen saa tavata. Osasto ennen verta.

Tris on nyt valinnan edessä: valitako oma perhe Vaatimattomissa vai hypätäkö tuntemattomaan? Valintaa vaikeuttavat tytön saamat testitulokset osastoihin soveltuvuudesta. Trisille selviää, että hän on divergentti, jolla on taipumukset kaikkiin osastoihin. Tyttöä varoitetaan paljastamasta sitä tietoa kenellekään. Säilyäkseen hengissä, hänen on teeskenneltävä olevansa heikompi kun oikeasti onkaan. Kehenkään ei ole luottamista. Vaarallinen leikki käynnistyy kun Trish tekee päätöksensä valintaseremoniassa. Onko silloin jo liian riskialtista rakastua?

Kirjasta tehty elokuva saa Suomen ensi-iltansa 9.4. Omalla kohdallani odotukset ovat korkealla. Nähtäväksi jää tuottaako elokuva pettymyksen vaiko iloisen yllättymisen.

Smallman, Steve: Mörkki

"Harmittaako? Ottaako päähän? Oletko huonolla tuulella?"

Mäkelä 2014

Mörkki on pöllö, joka on aina huonolla tuulella. Mörkki mököttää säällä kuin säällä, jopa unissaan: hän istuu yksin omalla möksötysoksallaan ja mököttää. 

Muut metsän eläimet saavat hyvän idean: he päättävät piristää Mörkkiä. Pikkulintu lainaa Mörkille hupihattuaan, pikkupupu laulaa ilolauluaan ja karhu yrittää halata Mörkkiä. Mutta Mörkki ei piittaa muista, vaan haluaa olla rauhassa ja mököttää. "Hu-huu! Painukaa ku-kuu-seen!" Mutta kun Mörkki yrittää lentää möksötysoksalleen, hän huomaa, että siellä onkin jo joku muu! Ja Mörkki saa huomata, millaista on, kun ystävä mököttää.

Mörkki on hauska tarina muuttuvista mielialoista ja erilaisista persoonista. Jokaisella meistä on joskus huono päivä, mutta miltä ystävistä tuntuu, kun joku mököttää koko ajan? Entä miten suhtautua ystäviin jotka ovat joskus niin kovin erilaisa?