23. helmikuuta 2017

Kaskinen, Anna-Mari & Perkiö, Pia: Suuressa sylissä : runoja ja rukouksia

Teksti Anna-Mari Kaskinen ja Pia Perkiö
Ulkoasu ja taitto Virpi Penna

Lasten Keskus 2016


Suuressa sylissä on minikokoinen kuvakirja, runokuvakirja. 

Kun olin alle kouluikäinen, mummo luki minulle ääneen Seitsemää veljestä ja Ikuisia kertomuksia -kirjasarjaa. Ensin mainittuun palaan edelleen, mutta jälkimmäisiin en ole sittemmin kajonnut, vaikka tunnenkin lämpimän läikähdyksen aina nähdessäni näiden punaselkäisen kirjojen rivin. Katson, että lapsille on luettava monipuolisesti erilaisia tekstejä, vaikka tämä vaatiikin aikuiselta ylimääräistä viitseliäisyyttä. Ääneen luettavan pitää tietysti sopia tulemaan lukijan suusta ulos. Kehoitan lämpimästi kokeilemaan tätä kirjaa. Pidän sitä erinomaisen hienona teoksena, lajityypissään. Ja ylipäätään.

Suurella sydämellä -kirjan alaotsikko on "Runoja ja rukouksia". Kustantaja tarjoaa kirjalle takakannessa vain yhtä luokkaa, runoa. Valinta voi olla markkinointitekninen. Runokirjat liikkuvat sentään paremmin kuin uskonnollinen kirjallisuus. Lukijana ilahduin erityisesti juuri rukousosuudesta.

JEESUS, SINÄ TIEDÄT

Jeesus, sinä tiedät sen, 
että sinun apuasi
tänään tarvitsen.

Jeesus, minä tiedän sen,
että olet kanssani
päivän jokaisen.
Aamen.
(Pia Perkiö)

Satakirjastoissa kirja on sijoitettu hartauskirjojen luokkaan, mutta kirjan anti ei ole pelkästään hengellistä sorttia.

Kerään lähilasten hyllyihin kirjoja, jotka sanoittavat (ja kuvittavat) eri tilanteita. Kaskisen "Kaikki on nyt toisin" -runon minä on tilanteessa, jossa perheen dynamiikka on muuttunut uuden jäsenen myötä.

[..] Kaikki on nyt toisin täällä.
Vauva nukkuu vatsan päällä.
Äiti sille lepertää.
Sekaisin on isän pää.

Onhan täällä myöskin toinen
ihmislapsi aikamoinen.
Osaan monta taitoa,
enkä juo vain maitoa.

Runoissa ja rukouksissa käsitellään myös kuolemaa.

Virpi Pennan kuvitusta Pia Perkiön runoihin "Nyt itkettää" ja "Surun keskellä".


Anna-Mari Kaskinen lähestyy runossaan "Taivaan Isän hommissa" enkeliyttä.
Enkeliä näe en.
Onko siipi valkoinen?
Voiko ilman kaapua
hän tänne saapua?
Oliko se enkeli,
joka vastaan käveli,
otti kiinni kädestä,
auttoi hädän hetkellä? [..]

Arkista tilanteista löytyy paljon tuttuja juttuja.

ANTEEKSI
Sanoin äsken pahasti. Ja nyt hävettää.
Jeesus, anna anteeksi ja avukseni jää.
Auta, etten menettäisi hyvää ystävää.
(Pia Perkiö)

Kirjoittajapari on varsin tuotteliasta sorttia. Sain toistasataa osumaa, kun hain Satakirjastoista teoksia, joiden tekijäksi on merkitty Perkiö (synt. 1944). Kaskisella (synt. 1958) niitä tuli yli 200. Kaskinen on käsitellyt kirjoittamista runossaan "Pikkuinen loru":

Mistä löydän sanoja
loruun pikkuiseen?
Miten löydän runoja?
Mistä riimit teen?

Jostain aivan matalalta,
nurmikolta kiven alta,
sammaleilta jäkälästä,
vanhan käävän käppyrästä [..].

Kustantajan linkin takaa löytyy edustava näyte: http://www.kirjareppu.fi/korit/kasvattajan_kasikirjat/suuressa_sylissa/. Klikkaa sivun alareunassa olevia pikkukuvia.

16. helmikuuta 2017

Manninen, Kirsti & Cruz, Carlos da: Suomen lasten Suomi

Teksti Kirsti Manninen
Kuvitus Carlos da Cruz
Otava 2016



Olen miettinyt, mikä saa ihmisen käyttämään aikaansa blogin kirjoittamiseen. Voisihan saman ajan käyttää vaikkapa ulkoiluun. Itse pidän kirjoittamisesta ja kirjoista, kirjablogin avulla toteutan jonkinlaista kansankynttilän kutsumusta. Haluan levittää ilosanomaa kirjasta, hyvästä kirjasta.

Suomen lasten Suomi on hyvä kirja. Tuhti suorastaan. Painaakin yli kilon. Sisällöltään se pursuaa joka suuntaan. En silti peräänkuuluta karsimista ja tekstimassan supistamista, lukija etsiköön otsikkojen perusteella itseään kiinnostavat aukeamat. Aiheissa riittää valinnanvaraa Itämeren suojelusta jussipaidan tarinaan. Tiedonsirpaleet sidotaan paikkaan kehystarinalla: John ja Jenny ovat lähdössä Suomeen tapaamaan ystäviään, joita onkin aika liuta.

Heti teoksen aluksi esitellään kokonainen aukeamallinen suomalaisia lapsia, kuten Pate Ratina ja Anni Lalli. Pate on kitaristi Tampereelta ja Anni voimistelijatyttö Raumalta. Porukassa on mukana myös Dung Nguyen, nörttipoika Espoosta, ja Atik Samaletdin, joka on jalkapalloilija Järvenpäästä.

Suomen lasten Suomi on värikylläinen teos.



Tämänlaatuisten kirjojen ongelma on eittämättä, että osa tiedoista vanhenee nopeasti. Innostuin selvittämään, mikä kirjastojen ja kirjastoautojen lukumäärä on, sillä kirjastoinfon luvut vaikuttivat äkkisiltään suurilta. Kirjastotilastoista selviää, että vuonna 2015 Suomessa oli 288 pääkirjastoa ja 450 sivukirjastoa. Laitoskirjastoja oli 27. Kirjastoautoja oli käytössä 140 kappaletta.

Autojen lukumäärä näyttää hupenevan aika vauhtia. Vielä vuosituhannen taitteessa kirjastoautoja oli ajossa 201. Pää- ja sivukirjastoja oli yhteensä 835 ja laitoskirjastoja 99 kappaletta. Tieteellisten kirjastojen tilasto alkaa vuodesta 2002. Tällöin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kirjastojen toimipisteitä oli toiminnassa yhteensä 438, vuonna 2015 toimipisteitä oli enää 180 kappaletta.

Toki kirjan ilmaisu "yli 1000 kirjastoa ja melkein 200 kirjastoautoa" on riittävää tarkkuustasoa tässä yhteydessä.

Suomen lasten Suomi ei siis suinkaan ole pelkkää maantietoa, vaikka teoksen rakenne pitkälle maakuntien mukaan muodostuukin. Erityisesti ilahduin monista viittauksista kirjoihin ja kirjailijoihin.

Mutta mitä kirjan tekijät ovat ottaneet mukaan Satakunnasta? Hommaa kirja käsiisi, niin näet.