Hämäläinen, Karo: Hurraa Helsinki!: ikioma kaupunki

Tammi (2012)

Kuvittanut: Salla Savolainen

Vietin joku aika takaperin Helsingissä kokonaisen päivän. En tunne pääkaupunkiamme kovin hyvin, mutta Kiasman pääoven sentään tiedän ja niinpä sovin tapaamisen lounasseuralaiseni kanssa sen luo. Kiasman kaupan näyteikkunassa oli sopivasti esillä Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki. Se olisi soveltunut erinomaisesti lukemiseksi kotimatkalle, sillä en ollut ehtinyt tutustua tähän kuvakirjaan, vaikka se ilmestyi jo vuosi sitten, ja vaikka se sai Finlandia Junior -ehdokkuuden, jonka viimeistään olisi pitänyt sytyttää niin paljon kiinnostusta, että olisin lukenut kirjan. Valitettavasti oli maanantai, ja Kiasma kauppoineen oli kiinni, joten en voinut tehdä heräteostosta vieläkään. Päätin kuitenkin hetimiten hommata kirjan käsiini ja kirjoittaa siitä tänne.

Hurraa Helsinki! Ikioma kaupunki julkaistiin Helsingin design-juhlavuoden kunniaksi. Samalla se juhlisti Helsingin kahtasataa vuotta pääkaupunkina. Designin ja Helsingin lisäksi kirjaan tarvitaan tietenkin tarina. Se alkaa siitä, kun mehukannu hajoaa, ja helsinkiläisperhe lähtee ostamaan rikkimenneen tilalle uutta. Perhe suuntaa kutosen raitiovaunulla kohti kirppistä. Tietoruudussa kerrotaan, että liikennettäkin pitää suunnitella ja annetaan linkkivinkki, jonka avulla lukija voi seurata raitiovaunujen matkaa reaaliaikaisesti. Varsinainen Helsinki-opas kirja ei kuitenkaan ole, vaikka Helsinkiä tunteva lukija voikin bongailla tuttuja paikkoja perheen matkan varrelta.

Kirjasta on iloa monen ikäiselle lukijalle. Salla Savolaisen tarkat kuvat ilahduttavat lukutaidotontakin ja tietoruuduista aikuinen saa uutta informaatiota tai voi kerrata tietojaan suomalaisesta muotoilusta ja muotoilijoista. Aivan kaikki on jonkun suunnittelemia, niin kolajuomapurkki kuin bussikatos. Tarinaan voi toki tutustua ilman tietoruutujakin. Hauskana bonuksena on aukeaman kokoinen peli, jossa edetään noppaa heittämällä design-esineestä toiselle eksynyttä isää etsien.

Englanninkielisille kavereille voi vinkata Elina Heleniuksen käännöstä Hooray for Helsinki!: our very own city ja aivan pienet voivat mutustella Mini-Helsinki-katselukirjan tukevia aukeamia. Katselukirja on tekstitön, mutta ilahduttaa silti myös aikuista. Se on koottu Hurraa Helsinki -kirjan kuvamateriaalista.

Niemelä, Reetta: Heppastelua

Lasten Keskus (2012)

Kuvat: Marjo Nygård

Heppastelua-kirjan tapahtumat sijoittuvat Kiitolan ratsastuskouluun, jossa 10-vuotiaan Amirin ja vuotta nuoremman Ilonan touhuja ohjaavat Piia- ja Marketta-nimiset aikuiset. Lapset ovat onnellisia hevosten kanssa puuhaillessaan ja eräänä päivänä he alkavat pohtia, miten he voisivat heppastella niin, että hevosilla olisi mahdollisimman hyvä olla.

Heppastelua on monipuolinen kirja. Siinä tarinaan yhdistyy tietoa ja tunnekasvatusta. Myös kuvista ja kuvien teksteistä saa paljon lisätietoa. Tekijät ovat keksineet käyttää symboleja tietoaineksen jäsentämiseen. Riimunarulla merkityt laatikot auttavat syventämään hevostietoja. Niitä voi tutkia vaikka heppakerhossa. Omenalla merkityt haukkapalat sisältävät pieniä, mutta tärkeitä tiedonmurusia. Porkkanat puolestaan tarjoavat mielenkiintoista pohdittavaa. Avain merkitsee erilaisia puuhia: ohjeita, kirjoitusvinkkejä tai reseptejä tallipuuhiin tai kepparitallille. Höyhen taas kannustaa kokeilemaan, miten kuvittelu auttaa voittamaan pelon tai huolet tai muuttamaan asennetta myönteisemmäksi. Höyhen-harjoitukset eivät liity pelkästään heppasteluun vaan niitä voi hyödyntää myös muussa elämässä:

Syväjuurinen puu -harjoitus auttaa olemaan rauhallinen ja levollinen hevosten seurassa: 

Seiso paikallasi ja kuvittele, että olet kaunis puu. Tunne, miten juuresi kaivautuvat syvälle maahan ja imevät ihanaa, raikasta vettä. Jokainen lehtesi kimaltaa auringossa ja nauttii pehmeästä tuulesta. Mikään ei voi kaataa sinua. Kun ratsastat tai olet vaikka kokeissa koulussa, olet yhä sama puu, jonka juuret ovat syvällä maassa. 

Lapset oppivat, että ihmiset ja hevoset ovat loppujen lopuksi kovin samanlaisia ja pitävät samoista asioista. He huomaavat, että jokainen voi vaikuttaa omalla esimerkillään myös siihen, että kaikkia hevosia kohdellaan hyvin. Älä tee toiselle mitään, mitä et toivo tehtävän itsellesi.