 |
| Mäkelä |
Kuvittanut Thomas Docherty
Tiedän, on väärin varastaa,
Suomentanut Terhi Leskinen
Kun työkaverini näytti tätä kirjaa, oli pakko hakea se luettavaksi. Kirjan nimi jo itsessään herättää kirjastoihmisen mielenkiinnon. Tarina on hyvin vetoava ja suloinen kuvitus lisää lukunautintoa. Kirja alkaa siitä, kun kaikki metsän eläimet kömpivät omiin sänkyihinsä lukemaan satuja.
Kun illan varjot tihenee,
niin metsän väki hiljenee.
On mieli kevyt,
huoleton.
Nyt iltasadun hetki on.
Eläinlasten lempisatukirjat kuitenkin katoavat salaperäisesti. Vain verhon heilahdus ja kirja on poissa. Elisa-pupu päättää virittää vorolle ansan. Kiinni jäädessään voro surullisena:
mutta muuten en kirjoja mistään saa!
Kukaan ei minulle ikinä lue,
yöpaitaa ei päälleni koskaan pue.
Asiaan onneksi löytyy ratkaisu. Viihdyttävän tarinan ohella kirja samalla valaisee lukijaa ymmärtämään satujen tärkeyden lapsille. On mukavaa, kun saa hetkeksi heittäytyä satujen maailmaan, jossa kaikki on mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti