Huovi, Hannele: Huhuu – kuka siellä?

Kuvitus Kristiina Louhi

Eräänä aamuna huuhu-äiti tuntee, että nyt se saattaisi munia munan. Se istahtaa untuvapesään, jonka isä-huuhu on rakentanut ruohomättääseen Huuhumetsän Huuhuvuorelle, ja pyöräyttää munan. Munassa on pirteitä pilkkuja, se on silkosen sileä ja kerrassaan täydellinen. Äiti-huuhu alkaa laulella munalle: ”Hu-huu, kuka siellä?”, ja yhtäkkiä muna alkaa väristä ja täristä, pomppia ja pyöriä ja sitten se ponkaisee ulos pesästä ja lähtee karkuun!

Muna pomppii alas Huuhuvuorta ja isä-huuhu ja äiti-huuhu huhuilevat ja juosta junksuttavat lyhyillä jaloillaan perässä, huuhut nimittäin eivät osaa lentää. Muna tekee pitkän matkan vuorta alas metsään ja sitten plumpsahtaa puron vietäväksi. Se kohtaa matkallaan monta erilaista eläintä, jotka kaikki toteavat, että onpa siinä silkosen sileä ja kerrassaan täydellinen muna, jossa on vielä pirteitä pilkkujakin – maistuisipa se varmaan makoisalle… Muna kuitenkin karkaa kaikista nälkäisistä tassuista ja päätyy lopulta kahden pojan haaviin, ja heidän kotiinsa.

Poikien äiti innostuu tunnistaessaan munan huuhulinnun munaksi. Hän tietää, että linnut ovat harvinaisia ja niiden munat kovia karkailemaan. Äiti päättää lähteä näyttämään munaa kaupunginjohtajalle, joka on löydöstä aivan yhtä innoissaan. Silloin muna kuitenkin kuulee koko ajan sitkeästi perässään junksuttaneiden vanhempiensa huhuilun, karkaa kaupunginjohtajan käsistä ja alkaa vieriä ääntä kohti. Seuraavaksi sen reitille osuvat portaat! Muna hyppelee ja vierii portaalta portaalle ja samalla sen kuori alkaa särkyä ja siitä alkaa lähteä paloja. Kukaan ei voi enää sanoa, että se olisi silkosen sileä ja kerrassaan täydellinen. Lopulta muna vierii portaat alas asti ja tupsahtaa suoraan paikalle ehtineen äitinsä syliin. ”Hu-huu! Kuka siellä?” kysyy äiti irrottaen viimeisetkin kuoren rippeet. ”Hu-huu! Minä täällä!” sanoo huuhunpoikanen, jonka höyhenissä on pirteitä pilkkuja, nokka on silkosen sileä ja joka on kaikkien mielestä kerrassaan täydellinen. Sitten päästään lähtemään porukalla takaisin kotiin.

Tämä iloinen eläintarina kuuluu Tammenterho-sarjaan, jossa ilmestyy suomalaisten kirjailijoiden ja kuvittajien tekemiä lastenkirjoja. Kristiina Louhen kuvitus on lämminhenkinen ja leikkisä, kuten Hannele Huovin tekstikin. Voit kokeilla laskea montaako eri väriä on munan pirteissä pilkuissa. Huuhu-vanhemmat suhtautuvat ihanteellisen rauhallisesti karkailevaan jälkikasvuunsa. Kuuluu asiaan, että ensin on kiva vähän seikkailla ja nähdä maailmaa, ja sitten voi rauhoittua kotiin.