Kuvitus: Marika Maijala
Tammi 2012
- Voivatko äidit ja lapset tulla allergisiksi toisilleen? kysyy Elias.
- Vanhempien ja lasten ei ole mitenkään mahdollista tulla allergisiksi toisilleen, äiti sanoo.
- Onko varma?
- Satavarma.
Äiti kumartuu lähemmäs Eliasta ja supattaa vielä:
- Sitä paitsi minä olen vakaasti sitä mieltä, että oikein rakkaista ihmisistä ei ole edes mahdollista erota. Se johtuu siitä, että niiden kanssa on kumminkin koko ajan, mutta vain vähän eri tavalla.
Kirjan tarina auttaa ja rohkaisee avioerotilanteessa elävää lasta – alkaahan Eliaskin lopulta puhua. Silti kertomukseen kiinni pääseminen vaatii paljon. Keitä kaikki henkilöt ovat? Mitkä ovat heidän välisensä suhteet? Mikä on mennyttä ja mikä nykyhetkeä? Yksityiskohdista on itse osattava koota kokonaisuus, koska kirjailija ei tarjoa valmista selitystä.
Puuväreillä piirretty kuvitus on tavanomaisesta poikkeava, mutta mahtaako se viehättää lapsia? Eliaksen haikeaan mielialaan sopii kyllä tällainen harmaasävyinen väriskaala. Henkilöt ovat vailla ääriviivoja ja toisinaan miltei sulautuvat taustaan. Puut, talot, linnut – kaikki on piirretty niin kuin lapset piirtävät, mutta tarkemmin katsoessa löytää paljon pieniä yksityiskohtia. Itse asiassa Eliastakin joutuu joskus kuvasta hakemaan, niin pieni hän tuntee olevansa suuressa maailmassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti