Huotarinen, Vilja-Tuulia: Rakkaudella, Silja

Silja-sarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa Silja on muuttanut ilmaisutaidon lukioon kaupunkiin. Uuden koulun myötä hän saa ympärilleen paljon luovia ihmisiä – kavereita ja opettajia – jotka suhtautuvat musiikkiin ja muihin taiteisiin yhtä intohimoisesti kuin hän itse. Joistain ihmisistä tulee läheisempiä, ja Silja saa myös todeta, että kaikkiin ei kannata luottaa ja kaikista ei tarvitse pitää. Kotipuolessa vaikuttavat edelleen vanhat ystävät; Sisko-bändin tyypit ja poikaystävä, ja Silja joutuu pohtimaan mihin hän itse sopii näissä erillisissä porukoissa ja miten ystävät sopivat hänen elämäänsä nyt, kun välimatkakin vaikeuttaa asioita.

Sisko jatkaa edelleen harjoittelua aina kun Silja on paikalla, mutta vähitellen Siljasta alkaa tuntua oudolta ja ehkä hieman ulkopuoliselta niin harjoituksissa kuin keikoillakin. Siljan ystävä Paula löytää rakkauden ja muut joutuvat pohtimaan miten suhtautua uuteen poikaystävään. Pitääkö heidän sopeutua, vaikka poika ei täysin sopisikaan heidän porukkaansa?

Siljan poikaystävä Johannes on Siljan mielestä ihana – ja välillä taas suunnattoman ärsyttävä, milloin mistäkin syystä. Suhde vaatii harjoittelua; millaisia poika- ja tyttöystävien ns. kuuluu olla ja millaisia asioita taas kuuluu juuri tähän suhteeseen. Välillä on seesteistä ja välillä tulee kunnon riitaa, mutta kenties niistä selvitään. Johanneksen, Paulan ja Aneten ylioppilaskirjoitukset ovat jo todellisuutta, vaikka Siljalla ne häämöttävät vasta kaukaisessa tulevaisuudessa. Miten Silja suhtautuu Johanneksen lukion jälkeisiin suunnitelmiin ja miten ne tulevat vaikuttamaan heidän suhteeseensa? Entä miten sopii kuvioon Siljan uusi koulukaveri Ben, joka on melkoinen hurmuri ja selvästi ihastunut Siljaan…

Siljan koulu alkaa vähitellen sujua ja oma paikka löytyy. Myös ystävärintamalla löytyy tasapaino ja Silja voi todeta, että vanhat ystävät eivät katoa mihinkään, vaikka asiat muuttuvat ja esimerkiksi yhteinen bändi loppuisikin. Itsenäisen elämän opettelu tuntuu hienolta, ja kaupungin isommat kuviot vapauttavilta, vaikka äidin ja naapurin Irenen tukea myös kaivataan välillä. Yksi asia Siljalle ainakin kirkastuu selvääkin selvemmäksi: ”Musiikki! Sitä minä rakastan!”.

Vilja-Tuulia Huotarinen voitti vuonna 2006 Silja-sarjan ensimmäisellä osalla Anni Polvan muistoksi järjestetyn Tiina-kirjoituskilpailun, jolla haettiin rakastetulle tyttökirjasarjalle moderneja perillisiä. Silja ja ystävät ovatkin hyvin sopivia nykypäivän Tiinoiksi; aikaansaavia ja tiedostavia nuoria naisia romansseineen ja parisuhdevaikeuksineen. Kirja (-sarja) on nuorille aikuisille suunnattu lämpimästi kuvattu nuoren tytön kasvukertomus.